Tyrniprojekti - Seabuck Horn

Reviving Sea Buckthorn – From Seed to Future

Did you know that the very first plant after the ice age was sea buckhorn, Hippophae rhamnoides?    This plant was the pioneer plant for boreal foresta to come back again.   Since that this plant has been growing in the seaside where the land is still every year getting upwards after. the pressure of ice period.

Seabuck horn was essential on the reforestation prosess after ice age,  It stand very harsh conditions and is nitrogen fixing tree.  It starts making the soil where other trees can come.

We invite now specially gardeners in windy,  mountaneus areas to join in testjng our seeds.    But the advantakes are great for every garden.  

Tyrni on yksi ravintorikkaimmista luonnonmarjoista:

Instead of cloning - healthy seedlings

Sea buckthorn farming in Finland has long relied on Russian clonal varieties that haven’t endured our northern climate. With only a handful of varieties—many genetically identical—the crop has suffered from narrow diversity and vulnerability to disease.

Launching a new approach.

We have selected productive, nearly thornless wild sea buckthorn plants from the coast and started seedling production directly from their seeds. Unlike clones, each seed-grown shrub is genetically unique — building resilience through natural diversity.

By planting seedlings from strong mother plants, we promote natural selection and ongoing improvement of the population.

Join in the Seabuck Horn Diversity project

For a €50 participation fee, you'll receive a packet of 50 seeds with instructions this autumn. Grow your own small orchard and be part of creating the future of sea buckthorn farming.

Everything begins with a seed.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Tule mukaan suomalaiseen siementyrniprojektiin!

Suomessa on viime vuosikymmenet tukeuduttu tyrnin viljelyssä venäläisiin mannerilmastosta peräisin oleviin suurimarjaisiin ja lähes piikittömiin lajikkeisiin. Karujen kokemusten kautta on havaittu etteivät nämä lajikkeet kestäneetkään Suomen ilmasto.-oloja. Yhdellä tyrniviljelmällä on voinut olla muutamia lajikkeita ja koko maankin mitassa viljelyssä on ollut vain kymmenkunta lajiketta joista vain pari kotimaista alkuperää. Kun ymmärretään, että jokainen näistä lajikkeista on tulosta yhden siemenestä syntyneen kasvin koonauksesta nähdään kuinka vähäisen vaihtelun varassa koko tyrnin viljely on ollut.

Mutta ratkeaisiko ongelma edes sillä että tuotettaisiin kotimaisista tyrnikannoista kloonilajikkeita?

Perusongelmat säilyisivät. Tautien leviäminen ja geneettisen pohjan kapeus.

Pohjoinen Aurinko on kehittämässä uutta konseptia tyrnin taimituotantoon. Olemme löytäneet rannikon luonnontyrneistä hyväsatoisia, lähes piikittömiä ja helposti poimittavia tyrnipensaita. Olemme aloittaneet näiden emokasvien siemenistä taimituotannon. Jos tyrniviljelmän perustaa siementaimista, viljelmässä jokainen tyrni on hieman erilainen ja se vaihtelu on arvokasta pääomaa sopeuduttaessa ilmastoon ja säiden vaihteluun. Mutta tukeutumalla hyvien emojen siementaimiin kehitetään eteenpäin populaation genetiikkaa ja tehdään samanlaista kasvinjalostusta kuin peltoviljelyn populaatiolajikkeilla. Jos näin perustettaisiin tyrnitarhoja myös luonnonvalinta veisi genetiikkaa eteenpäin. Huonot genotyypit karsiutuisivat pois mutta vaihtelu turvaisi sen etteivät kaikki kuolisi kuten kloonilajikkeilla on tapahtunut

Liity mukaan tyrni-projektiin.  Osallistumismaksua 50 e vastaan saat syksyllä 50 siemenen paketin ohjeineen.  Voit kasvattaa niistä pienen tyrnitarhan ja olet mukana kehittämässä käänteentekevää tyrninviljelykonseptia.  Siemenestä kaikki alkaa!

.